Toiset asiat vaativat järjestelyjä, toiset eivät. Pitkä viikonloppu Tukholmassa vierähtää rattoisesti. Tai rottaisesti. Andy Warhol varastaa huomion homoeroottisten hiusten keskipisteeseen kotvaseksi. Kipinä ei leimahda liekkiin, vaan kertaalleen sama satu suttaantuu suulle. Rakennus, sekä erityisesti näytillepano vievät voimat muuten kiehtovalta post-modernismin maailmalta.

Kurinalaisuudesta karannut keikarointi ei kuitenkaan pysy kauaa karkuteillä. National Museet on koonnut kiitettävän kokoelman Henry Toulouse-Loutrec’n töitä, eikä makaaberin bordellitunnelman popularisoinnilta voida enää välttyä. Kertakaikkisen tyhjentävä näyttely jättää vain yhden tipan odottelemaan tirsahdusta. Minkälaisin alapesufasiliteetein 1850-luvun loppupuolen porttololat olivat varusteltu? Niinpä niin. Joko nykyinen hygieniakäsityksemme on hyvin yksipuolisesti kertakäyttöinen, tai lika vain laahasi lahkeissa.

* * *

Oudosti muutamia hetkiä myöhemmin aiemmin käsimatkatavarana kulkenut kassi kiusaa rakoillessaan sallitun painon rajamailla. Elopaino lienee erehdyksessä siirtynyt matkatavaraksi. Syy ei liene Söderin kauniiden kauppojen. Sen sijaan jo kertaalleen kuollutta on helppo syyllistää. Siispä matka-arkkuun on soluttautunut sivilisaation kosteille kaduille kuupahtanut Rotta.

Vihdoin. Odotettu, lämpimänä puhaltavan tuulen saatteleva Tukholma. Södermalmin idylliset kadut, pienet putiikit. Vanhan kaupungin hiljalleen hymisevä sinfonia - korkokenkäisten biachujen tampatessa tahtia. Miellyttävän kahvilan makuhermoja hyväilevä salaatti. Grillailua rantakallioilla. Kesäisiä valokuvia, pulahtaminen lämpimään veteen. Södermalmin baarinäkökulma. Täydet kadut, iloisena raikuva puheensorina ympäröi elämän.

Kiistely Eurooppapolitiikasta kesän kuumuuden syleilyssä jäi lyhyeen. Virvoittava tuuli toi uuden ajatuksen. Ainoana mielessä oli silti muutakin kuin hän. Kerrankin ei työ, hyvin nukutun yön jälkeen parempi elämä. Tiistaina työt koittaisivat – sitä ennen vapaani vielä jatkuu. Pieni vaatimaton viikonloppu parhaiden ystävien seurassa.