Mielekästä toteutettavaa

Uusi vuosi ja uudet alennukset. Palkkojen alennukset, nimittäin. Varsin populistiseen suuntaan kun vallan vahtikoira, media, keskustelua on ajamassa. Otsikoiden klikkauspaineessa, vai miten lie.

Palkkakeskustelusta löytyy mielenkiintoisia ulottuvuuksia, joita – kommenteillaan kaikista populistisimmat – äänestäjät itse, eivät joko halua nähdä tai vaivaudu pohtimaan ensimmäistä agressioajatusta pidemmälle. Mielenkiintoisesti Helsingin Sanomat tarttui presidentin palkka-ale -uutisen yhteydessä uutisanalyysissä pohtimaan, voiko presidentin malli kehoittaa kohtuullisuuteen toimia esimerkkinä yritysjohtajille. Sen jälkeen media, kansa ja kansanedustajat ovat käyneet keskustelua yleisemmin palkkojen alentamisen mielekkyydestä. Johtajien palkat unohtuivat. Ja se, että kohtuudenmukaisuus voimakkaimmin niille kompassisuunnille viitannee.

Presidentin palkkioalennuspyyntö toki sattui sopivan provosoivasti joulua edeltäneiden EK:n laajempien alennusvaatimusten perään. Mutta erityisesti talousvasemmistossa presidentin tapa tarkastella oikeudenmukaisuutta ja ahneutta on hämmentävä. Kansanedustajien ja ministereiden palkkojen alentamisen epämielekkyydelle löytyy puhujia ja perustelijoita.

Yleisin vasemmistolainen perustelu kansanedustajien palkkioiden pienentämättä jättämiselle lienee kokonaisvaltainen hyöty: nostamalla korkeimpien tuloluokkien verotusta valtion kassaan kilisee enemmän ropoja, kuin palkkoja alentamalla. Jos johtaja kokisi kohtuullistamisen ja nostaisi kahden miljoonan palkkioiden sijaan yhden seitsennumeroisen, voisi “säästyneillä” rahoilla palkata yli kymmenen keskituloista sotu-kuluineen. Jäisipä leivän päälle vielä juustosiivukin. Toki työllistyminen ei tukisi laitavasemmiston valtapyrkimyksiä, olisihan tuolloin näennäisesti mahdollisuus pienempään työttömyysprosenttiin ja sitä kautta entistä talousoikeistoon virittyvään äänestäjäkuntaan.

Mutta palataanpa lopuksi alkuun. Moniko medioissa kommentoineista ministereistä ja kansanedustajista on osallistunut siihen varsinaiseen uudenvuodenpuheen aloittamaan keskusteluun: mikä on oikeudenmukainen korvaus tehdystä, hyvästä ja tärkeästä työstä? Ehkä korvaus on jo nyt toisilla kohdallaan, ehkä toisilla suuntaan tai toiseen ei. Tosin edes keskustelu oikeudenmukaisuudesta, ironista kyllä, talousvasemmistolle tai maatalouspompöösille tuskin kelpaisi. Pitäisihän tuolloin arvioida uudestaan erilaisten tulonsiirtoja saavien kansanryhmien osalta, onko edes oleskeluyhteiskunnassa oleminen oikeudenmukaista.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>