Alkukantaista adrenaliinia pursuava ylikorostunut heteroseksuaalisuus on vallannut kadut. Karvanopat ovat kaivautuneet kuopista. Terassikeskustelut keskustan ulkopuolella käyvät kuumana: kuka latasi ketä, ja kenet poke polki asvalttiin.

Maaseudulta virtaava moottoritie ei täytä sivistyneeseen sivilisaatioon kairattua koloa. Junttikatapulttien kiidättämät, fyysisiltä ominaisuuksilta keski-ikää lähestyvät ennenaikaiset siemensyöksyjät saavat tärykalvot vibraamaan.

Helsingin Sanomista kotikulmille jatkunut keskustelu tasa-arvosta, naisten oikeuksista ja miesten velvollisuuksista muuttuu abstraktiksi teorisoinniksi. Maaseudun testosteroni kattaa vain kaksi asiaa: vuodesta toiseen muodikkaan hyppyritukan ja liian äänekkään moottoripyörän.

Lauantaiaamuna lattialla vaeltava viileä ilmavirta vihloo varpaita. Löysä aamuhetki sohvan kulmalla Monoclen ja Indriyan seurassa lähenee loppua. Kliimaksin ja anti-kliimaksin välillä poukkoileva, suihkuun loppuva lehdenluku haparoi kohti ulkoilmaa.

+14, aurinkoon on pakko päästä.

Viimeiset pari kuukautta ovat olleet käsittämätöntä kärsimysnäytelmää valtion ja kunnan eri instanssien kanssa. Oli kyseessä tulli, maistraatti, poliisi, terveyskeskus tai Kela, mikään ei toimi. Eikä kyse ole vain palvelun laadusta - palvelua ei ole olemassa. Ja jos valitat, asiaasi ei hoideta sitäkään vähää.

Taas monta iloista syytä, miksi haluan jatkossakin maksaa veroja.

Jotta kirjoitusalusta ei kuulostaisi liialliselta sivustakatsojan poliittiselta paatokselta, voisin kertoa uutisen: Olen leiponut leipää. Useampaan otteeseen, jos tarkkoja ollaan. Terveisiä vaan Stockan ylihinnoitellulle leipähyllylle sekä Fazer-Vaasan-whatever-en-tunne-edes-brändiäsi mauttomaa leipää suoltaville leipureille. En tarvitse enää tuotteitanne.

Ja tämänkö piti olla positiivista?

Jutta Urpilainen vaatii, että Fortumin uuden johtajan eläkeiän pitää olla linjassa duunareiden eläkeiän kanssa (YLE). Perusteluna, ei vaatimuksen sisällölle, vaan vaatimuksen esittämiselle lienee valtion osittainen omistajuus. Ensimmäiselle perustelu pohjautunee jatkuvaan itseriittämättömyyden tunteeseen, joka kumpuaa epämääräisestä, tuntemattomia aikuisia kohtaan koetusta hoivavietistä. Veikkaisin.

Saako Urpilaisen palkan maksava, korjaan veronmaksaja asettaa vaatimuksia? Minä vaadin poliitikkoja, jotka osaavat puhua asiansa lukematta paperilta. Ei ole paljoa vaadittu. Ammattipuhujalta.

(Kuva YLE)