Tumps. Hidas eteneminen kohti Puu-Vallilan 1900-luvun lähiöromanttista kulmaravintolaa rytmittyy kuhmuraisen jään päällä luiskahtelevien kesätossujen tahdissa. Hetkeä aiemmin viiksekäs herrasmies totesi iloisesti pirskahdellen oluen valuvan jalkoihin. Pysäköidystä keltaisesta pakettiautosta pauhasi kaksi, karaokeksi liian kaunista lauluääntä.

Hei katoo ämmä, näitsää minne ton lompakko lensi, mustalaistytön laulu katkesi kuin seinään viiksekkään herrasmiehen takaraivon kumahtaessa kylmettyneeseen katukivetykseen.

Mies väitti viiksiensä värjäytyvän verestä. Ilosta pirskahteleva tuoksahdus oli tiessään. Kipu kovisteli, mutta säikähdyksellä selvittiin.

Säilykeastiaan sullotun tampoonin tavoin paisunut ravitsemusliikkeen asiakaskunta ahtautui kymmenneliöiseen, vuosisataista syntiä syyhyävien koristetapettien verhoamaan anniskeluoikeutettuun alueeseen. Tilasin pienen oluen, Sandelsia. Ja omenamehun.

Sattumanvaraisen pöytäseurueen muut osapuolet joivat hikisinä siideriä. Tuvan lämpötila kohosi, mutta iäkkäämpi herrasmies ja nuorempi, poskilta pöhöttynyt rouva totesivat rasvaisten hiusten tuntuvan aidommilta.

Pieni olut huuhteli kitalaen nopeasti.
Jään toiselle seuraavalla kerralla, raotin suutani.
Sitten, kun tiet ovat sulaneet.

- I’m sorry that I am fat and ugly.
- But it’s not true that you are fat and ugly, she said.
- But it’s true that I am fat.

“Armeijan tiedottaja majuri Avital Leibovich sanoi uutistoimisto Reutersille, että tarkoituksena on tuhota Hamasin terrori-infrakstruuri heidän toiminta-alueellaan.” (Lähde: HS.fi 4.1.2009)

“Kirkkoisä Augustinus kertoo tarinan Aleksanteri Suuren vangitsemasta merirosvosta, jolta tämä kysyi: ‘Kuinka uskaltaa hän merta aavaa ahdistaa?’ Merirosvo vastasi: ‘Miten itse uskallat koko maailmaa kiusata? Minulla kun on vain pieni purteni, sanotaan minua varkaaksi; sinä joka teet saman mahtavalla laivastolla, sinua kutsuvat Keisariksi.” (Lähde: Noam Chomsky: Merirosvoja ja Keisareita, 2004)

“Kiitokseksi juutalaisprikaatin avusta Palestiinan valtauksessa [Britannian ulkoministeri Arthur Balfour] antoi 1917 niin sanotun Balfourin julistuksen, jossa luvattiin, että Britannia pyrkii tukemaan “kansallisen kodin” perustamista juutalaisille Palestiinaan.” (Lähde: HS.fi)

“Ensimmäisen maailmansodan jälkeen juutalaisten muutto Palestiinaan kiihtyi.
[…]
Vuonna 1936 arabit osoittivat tyytymättömyyttään yleislakolla. Samoihin aikoihin äärijuutalaiset sissiliikkeet alkoivat tehdä terrori-iskuja brittiläistä hallintoa ja arabeja vastaan.” (Lähde: HS.fi)

“[Toisen maailman sodan jälkeen] Palestiinaa hallinnut Britannia huomasi olevansa keskellä ongelmaa, joka oli paitsi Palestiinan sisäinen myös kansainvälispoliittinen. Muun muassa Yhdysvallat painosti Britanniaa päästämään Palestiinaan enemmän juutalaisia kuin Britannia olisi halunnut.

Lopulta Britannia päätti luopua mandaatistaan ja siirsi ongelman YK:n ratkaistavaksi. YK laatikin 1947 suunnitelman, jonka mukaan Palestiina jaettaisiin kahdeksi itsenäiseksi valtioksi siten, että juutalaiset saisivat 55 prosenttia ja arabit 45 prosenttia alueen pinta-alasta. Juutalaisia oli alueella tuolloin noin 600 000–650 000 ja arabeja toista miljoonaa.” (Lähde: HS.fi)

Hyvä on olla paha varastetulla maalla.