Pieni sana pohjoisesta

Silmiä ympäröi harmaus. Maa ei muutu. Ihmisten fantasiat ovat kuihtuneet. Intohimo on kadonnut – karannut niin teinin pullottavasta sepaluksesta, kuin mummon kuihtuneesta lahkeesta.

Tervetuloa todellisuuteen. Kotiin, kortteliin ja kaupunkiin, jossa kukaan ei kannusta yrittämään. Orwellilaiseen ankeuteen. Merihaan helvettiin. Tasapäistämisen turhauttavaan elottomuuteen.

Kritiikkiin vastataan kritiikillä. Niin tyypillistä. Niin suomalaista. Tasa-arvo on heikkojen ja häviäjien ase yrittävää yksilöä vastaan. Ehkä elottomuus on fantasian puutetta.

Comments are closed.