Avaan hädissäni ison ikkunan. Vaasankatu on ilmiliekeissä. Synkistelevä ja harmaanhuutava protestanttikansa on muuttunut. Väriliekkeihin pukeutuneet tanssijat kuvioituvat brasialaisen sikermän syleilyssä. Samba-kulkue on vallannut Vaasankadun.

Miksei jokainen päivä voisi olla yhtä iloinen, letkeän lantioliikkeinen?

This entry was posted on Sunday, May 18th, 2008 at 2:09 pm and is filed under Helsinki. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.