Svengaa kuin mato

Smurffi myöhästyttää metrosta vaatimalla matkalipun tarkastusta laiturilla. Juna nytkäyttää itsensä tuubiin, ja kuin kanaalin tulvahuudosta, tajuan tietokoneen jääneen kotiin. Hyppy ulos, ylös, alas, ja taas metro nököttää raiteella ovi auki. Sama, ummehtuneen lubrikantin oloinen mies vaatii lippua. Kiitos HKL.

Sähkötalon kulmalla haisee virtsa. Virta ei näemmä riitä lehmäaitaan. Onneksi täydellisen aamun jälkeen päivä svengaa kuin ojaan kaatunut hirvi. Presis saa kerrankin kunnon kyytiä, eikä kylmä käsi enää kärvistele hajuttoman hien puskiessa pyöreille poskipäille. Huominen aamu on täydellinen.

Comments are closed.