Nautin tosiaan keväthuumasta. Niistä lyhyistä sekunneista, jolloin aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta lämmittäen sielua ja sydäntä. Mutta ulkona on kylmä. Niin kylmä, että suksille voisi hypätä. Mutta sukset eivät luista nurmituppoja tupruttelevassa laitamyötäisen koleassa kosteikossa.

Perjantai oli väsynyt. Lauantai aurinkoinen. Sunnuntai aurinkopilvinen. Tylsä sää mälsistyttää märehtimään sisätiloissa, enkä vieläkään ymmärrä, miksei ilmastonmuutos voisi tuoda kunnolla lämpöä. Tai miksei mannerten muodostuminen aikoinaan puskenut lumipeitteisiä huippuja heti Helsingin kupeeseen. Loska ei innoita luovuuteen.

Jotain outoa on tapahtunut. Herään kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Ei, en ole nukkunut pommiin. Aurinko vain päätti nousta kanssani yhdeksäksi. Hykertelen Pariisin Kevään tahdissa. Tänään ei ärsytä edes jeesuskirkon normaaleilta tilaa valloittava rakennustyömaa-aita.

Keväisellä kelillä saa hymyillä. Kunnes pimeys karauttaa puolivillaisella painasimella suoraan pulssin pohjalle.

Valtion omistajapolitiikasta paperinpyöritykseen liittyen:

Myös sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä syyttää hallitusta välinpitämättömyydestä mittaviin irtisanomisiin.

Lähde: Yle Uutiset 13.2.2008

Hallitus on noudattunut omistajaohjauksessaan jo edellisten hallitusten käyttöön ottamia periaatteita.

- Eri hallitukset ovat linjanneet omistajapolitiikkaa neljästi vuosina 1994, 1999, 2004 ja 2007 samansisältöisin periaattein. Kaikki merkittävät poliittiset puolueet, myös SDP ja vasemmistoliitto, ovat olleet näitä periaatteita laatimassa ja siunaamassa, Häkämies sanoi.

Lähde: Yle Uutiset 13.2.2008

Johdonmukaisuutta?

Palaverivieras on sonnustautunut kevätnurmikon vihreään kauluspaitaan. Pitkään taivasta harmannut pilviverho repeää, ja ikkunoilla roikkuvien harsokankaiden läpi käy kirkkaus huoneeseen. Mielen valtaa kesäinen olo.

Miten kuivaa voikaan olla kävely nelosesta kutosen homeeseen. Harmaaseen maisemaan, liian aikaisin hämärtyvään iltaan.

Lomalta palaaminen ei ole raskasta. Työstä nauttiminen helpottaa. Ainakin se saa miettimään, kuinka auvoista olisi pitää etätoimistoa Alpeilla.

Mieli on rauhaisa. Mieli on tyhjä. Vaeltamassa jossain useamman kilometrin korkeammalla meren pinnasta. Auringonpaisteessa.