Et kysyisi jos kohtaisit, ehkä epäröiden vastaisit. Yllätyin täysin, odottamattomasti odottamasta, pohtimasta pieniä saloja. Olisit sanonut jos olisit halunnut, en uskonutkaan sinun puhuvan. Yllätit minut pohtimasta, sinua.

Sataa sataa ropisee, pippeli pippeli pom! Kengät sanoo lits lots, vaakasuunnassa piiskaava sade saa farkut näyttämään puoliksi kuivahtaneelta yökastelulta.

Sisällä huoneen kosteus yllättää. Nopeasti sadekelissä kahlatun kävelymatkan jälkeen hiki kirpoaa pintaan, eikä löyhän kostea sisäilma helpota oloa. Onneksi on aamiainen. Kohta olo muuttuu raukeaksi.

Tämä alkaa olla jo huono vitsi. Eilen jäi bussi tulematta, seitsemän kilometrin työmatkaan tuhlaantui yli tunti. Tänä aamuna heräsin kotoa, metro sentään toimi. Mutta liikenne ei: Etelä-Haagasta yli tunti keskustaan, päivästä toiseen. Jos kiroilisin, tämä olisi paikka sylkeä.

Päätöksiä voi tehdä nopeasti, jos halutaan. Pallo on heitetty niin monessa lehdessä, että ei voi todeta muuta, kuin poliitikoilta puuttuu uskallus. Toimikaa kurjat! Kansa vaatii päitä vadille!

Sori, unohdin ettei Suomessa saa tehdä mitään radikaalia. Istutaan mielummin ruuhkassa.

Mouka-filmin minuutin lyhytelokuva kuvaa suomalaisuutta parhaimmillaan. Vai mitä olette mieltä? Rumia ja hiljaisia. Ou jee!

(Toivotaan Moukan pätkälle menestystä kansainvälisessä Filminute-festarilla. Samaan syssyyn saanen myös muistuttaa, että Herra Hovin esikoinen Seuraajat esitetään Rakkautta ja Anarkiaa festivaaleilla, huomisesta alkaen Narinkka-torilla.)

Löysin jostain toisesta blogista, en muista mistä hulvattoman mainoksen. “Toisilla on enemmän tuuria.” Muut voivatkin valita J. García López’n hautaustoimiston.