Niin vaan illat hämärtyvät. Enemmän fyysisesti, mutta valon ja varjon leikki sekä auringonkajon dramaattinen valo pakottavat hapuilemaan kameraa. Hiljentynyt telakka himmeine lyhtyineen ja hylkiöksy muuttuneen voimalaitoksen rujo olemus houkuttelevat hyppäämään seikkailuun, ikuistamaan pikseliavaruuteen pieniä väriläiskiä.

Siistimistä odottava pehko ei kuitenkaan verhoudu mustaan huppuun. Illat valuvat uuden blogiprojektin viimeistelyssä ja lopputyön aloittelussa. Mutta tämän illan kruunaa juorurikas iltakävely sekä myöhemmin yksinäinen sämpylä kaverinaan mustikkamuffinssin makuinen tee. Kerrankin tunnen olevani hyödyllinen tekemättä mitään.

This entry was posted on Wednesday, September 12th, 2007 at 9:53 pm and is filed under Helsinki. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.