Se oli meidän

Koulun käytävällä törmäily, pienet yhteiset palaset ja taivaalla paikoillaan leijailevat lumihiutaleet. On hassua, ettei kesäinen lämpö johdu painavasta palttoosta, vaan niistä hehkuvista päivistä. Kesäisistä muistoista, joissa aika on pysähtynyt siihen keskipäivän rentoutuneeseen tuntiin, jolloin yhteisöllisyys konkretisoitui todellisiksi tunteiksi. Ne hehkuvat päivät täyttyivät maagisista sekunneista, hyväntuoksuisista hetkistä, joihin haluaisi palata särkemättä lasipullossa elänyttä illuusiota.