o.d. Too early

Miksi kaikki joululaulut ovat kristillistä paapatusta? Syöpyneet aivosoluni ymmärtävät kyllä joulun historiallisen funktion ja syntyperän, mutta juuri lukaisemani tutkimuksen mukaan vain alle puolet suomalaisista uskoo enkeleihin, taivaaseen ja kuoleman jälkeiseen elämään. Kertokaa siis muut jouluitsijat, jos puolikkaan väestön kolmipäiväisen juhlan henkinen puoli istuu tattina mahan ja lompakon välissä, miksei markkinatalous ole rummuttanut iloisempia ja uskonnottomia joululauluja? Tai, no onhan meillä Kulkuset, mutta eikö siinäkin ajalla reellä kirkkoon?

Pari viikkoa lahjusjouluruokia maiskoteltuani voin rehellisesti sanoa, että eilinen lounas 古都:ssa* oli täydellinen. Vastapainona pulskealle ja perinteiselle joulusärpimelle kevyt japanilainen tarjosi miellyttäviä värähtelyjä sekä kaihoisia muistoja siitä vanhasta hyvästä ajasta. Suosittelen totisesti vaihtamaan kinkun katkarapuihin ja piparjuuren wasabiin.

Nyt, kun jouluun on enää tunneissa laskettava määrä aikaa ja uunissa muhivan eläimen tuoksu leijailee hiljalleen kärsään, voi vihdoin antaa itselleen luvan hyväksyä väistämätön tosiasia: joulussa ei ole mitään kivaa. Tai ehkä sittenkin lahjat, ruoka, vapaapäivät, laiskottelu ja yhdessä oleminen. Viime vuoden poikkeusjärjestelyistä huolimatta lapsuuden jouluista tuttu odotus kohdistuu kuitenkin jouluaaton sijaan Tapanin iltaan. Tiedä sitten, miten tuosta innostuu…

* Koto teille, joiden wintoosa ei näytä nipponin maan merkkejä

Comments are closed.