Vakava häiriö mielentilassa

Olen iloinen. Palautin juuri suurimman osan puolustusvoimien omistamista, minun käytössä olleista tavaroista. Keskiviikkona myllyyn tipahtaa viimeisetkin vaatteet. Aamumetro Paratiisisaarelta keskustaan paljasti kuitenkin karun totuuden. Valtakunnassa ei asiat ole aivan kuten kuuluisi.

Ensimmäinen – ja ehkä vakavin: hedelmöityshoidot. En osaa henkilökohtaisesti ottaa kantaa siihen, pitäisikö yksinäisten naisten ja lesboparien lapsettomuushoidot sallia. Minut silti pakotettiin osalliseksi keskustelua. “Suomi ei tarvitse enää isättömiä ongelmalapsia!” julisti Jeesuksen nimissä lakia tyrmäävä mielenosoituskatras. Uskomaton ja täysin abstrakti sekopäisyys sai mieleni lähentelemään höyrystymistä. Minkälainen päiviräsästelijä kehtaa avoimesti väittää isättömien lasten olevan ongelmalapsia? Miltä mahtoi kiltistä isättömästä pikkupojasta tuntua, joka ajoi 42 bussissa valtavan plakaatin ohitse? Niin kauan, kuin kansantarustojen lumoissa elävät saavat julkisesti esittää noinkin törkeitä loukkauksia, on mielestäni jokainen poltettu kirkko oikeutettu piristys hämärtyvässä syysillassa.

Eilen kulttuuriministeri ilmoitti, ettei opintorahaa nostettaisi. En voinut olla kiusaamatta mörköjä. Kertokaa tyhmälle, miksi työttömyyspäivärahalla rikastuu reilu 700 euroa kuussa, kun opintotuella kärvistellään noin 440 eurolla? Voisinko ilmoittautua työttömäksi ja jatkaa opiskeluja? Kumpi maksaa tulevaisuudessa enemmän veroja, minä vai keski-iän ylittänyt työtön? En halua dissata työttömiä, mutta oikeudenmukaisuuden linssi on sumentunut jossain muualla kuin minun okulaareissani.

Jottei maanisdepressiivisyys angsteineen nouse liikaa pintaan, olisi ehkä syytä muistaa Ruotsin mahtavaa ministerisotkua. En tiedä minkälaisesta moraalikäsityksestä edelliset hohtavat, mutta televisiolupien maksamatta jättäminen oli kyllä mahtava läppä. Nauroin katketakseni. Kerrankin jollain on munaa tehdä asiat oikein. Selittelyt ovatkin sitten asia erikseen…