Viikon lepuuttamisen jälkeen työt ovat kerääntyneet. Alkuviikko on paiskittu artikkelien ja uutisten parissa poikkeuksellisen tehokkaasti. Huomaa varmasti, ei ole blogitekstiäkään syntynyt.

Eilen suoritimme poikkeuksellisen mukavan ravitsemustoimenpiteen. Ravintolassa syöminen on yleiselläkin tasolla mukavaa, mutta 16 koulukaverin pukatessa samaan paikaan, ei hiljaisuudelta voi välttyä. Kiitos kaikki, kiitos Vilma järjestelyistä. Otetaan uusiksi äkkiä. Kerran kuussa ei kuulostanut pahalta. Teerepelissähän se oli…

Jostain luonnonoikusta olen onnistunut keräämään toimituksessa eniten matkakilometrejä. Näinkin lyhyellä ajalla. En tiedä onko joku huomannut, että valittaisin muita vähemmän maakuntamatkoilla, mutta kalenteriini on yhtäkkiä ilmestyt - sen iloisen Seinäjoen lisäksi - ainakin Tampere, Upinniemi, Turku, Bengtskär ja Kemijärvi. Vaasassakin tuli käytyä. Näitte varmaan uutisista. En kuitenkaan valita. Matkat useimmiten kuluvat rattoisasti ja Finnairin Plus-pisteet ovat mukavia.

Tapasin eilen lukioaikaisen kaverini Santahaminassa. Tyyppi oli tullut jatkamaan palvelusta muutama vuosi sitten keskeytyneen RUK:n jäljiltä. Palvelusaika oli lyhennetty puoleen vuoteen. Kaverissa ei ole terveydellisesti mitään vikaa.

Soitin pääesikunnan oikeudellisten asioiden osastolle. Tuntien kaivamisen jälkeen lakimies tuli siihen tulokseen, ettei palvelusaikaani voi lyhentää yhdeksään kuukauteen - vastaamaan muiden Ruotuväkiläisten työsuhdetta. Pysyväisasiakirjan mukaan varusmiesjohtajakurssista yli puolet suorittaneen aikaa ei tulisi lyhentää (kyseessä ei siis ole laki).

Kieroutunut ajatus nousi takaraivooni. Haluttiinko Vietnamilaisesta ystävästäni eroon tarkoituksellisesti? Hänhän oli minun tavoin ylittänyt kurssin puolen välin - Reserviupseerikoulussa kun oli.

Hienoista kummeksuntaa herättää myös epäselvät ohjeistukset. Samasta syystä keskeytyksen syystä toisen aika lyhennetään, mutta toisen asiasta ei suostuta keskustelemaan. Lopulta palvelusaika kun on kiinni vain yhden työhönsä leipääntyneen everstin hyväntuulisuudesta.

Lakimiesystäväni antoi rohkaisevan neuvon. Asialle tuskin voi “tässä vaiheessa” enää tehdä mitään. Olen täysin samaa mieltä. Ihmisoikeusrikokseksikin asia kun vasta muuttuu palvelusajan ylittettyä 362 päivää. Mutta näinhän armeijakin opettaa. Puhumalla ei voi voittaa. On syytä antaa aseiden laulaa.

Päivän IltaSanomat sekä Iltalehti loistavat - as usual. Molemmat hekumoivat Jaana Pelkosella. Toinen aiheenaan alkavan poliittisen tähdenlennon ura, toinen keskittyneenä rannalla napattuihin villapaitapäällä-uima-asukuviin. Eroavaisuudet eivät kuitenkaan rajoitu aiheiden käsittelyyn. Toinen lehti väittää Jaanan olevan 28, samana päivä ilmestyneen toisen lehden ilmoittaessa iäksi 29.

Virheet lehdissä sallitaan. Näppäimistöjen takojalla sormi saattaa hieman heittää, etenkin kiireellä painettavissa laatujulkaisuissa. Suurempaa kummeksuntaa voisikin siirtää Jaanan aviosäädyn puoleen, lehdelle hän vastasi jyrkästi “en kommentoi”. Uskaliaasti toisen fakta boksi kuitenkin ilmoitti 28–29-vuotiaan mimmin seurustelevan. Iltalehtien sijaan rökeletappion kuitenkin koki tällä kertaa Jaanan superfani, Saija Lentosenkin tissit nähnyt Joonas.