Pelästys.

Menin Mikkeliin. Olin Mikkelissä. Palasin Mikkelistä. Sain sydänkohtauksen. Tai ainakin melkein. Lievä jännityskakka pääsi ainakin luikahtamaan bscba.orgin laskun maksamattomuuden vihdoin pureuduttua kallooni. Tuo vapaan sanan sekä herkkien herjausten temmellyskenttä oli taklattu, luhistettu olemattomiin bittimaailman syövereihin. Tiedän. Laskut kannattaisi maksaa ajallaan. Olimme kuitenkin parhaillaan neuvottelemassa mahdollisesta sponsoroinnista tai pienimuotoisen kolehdin keräämisestä. Mutta liian myöhään. Palvelu sulki ovensa. Huominen, uusi päivä tuo kuitenkin pienen tsäänssin tullessaan. Jospa kärkkään sanan kannattajien Mekka saataisiin vielä pelastettua. Ihan vain koulukavereitamme varten. Mutta tässä välillä, pahoittelen tapahtunutta.

Kuten jo mainitsin, kävin Mikkelissä. Kaupungissa, joka edelleen elää samaa arkea kuin sieltä vajaa vuosi sitten pois muuttaessani. Uusia naamoja kampuksella. Kivat koulutädit ja Esa paikallaan. Wannabe-rockabilly-takatukka-mukahevari-mikkeliläiset hengailivat edelleen Mäkkärin edessä. Maassa oli edelleen sylkeä. Ja lunta sekä jäätä. Nalle oli edelleen yhtä suloinen kuin ennenkin. En tiedä kaipaanko enää takaisin. Maanantaina lähden sotimaan. Nyt kuitenkin nukkumaan.

* * *

Sorry guys, I’m still trying to find my Inspiration for an English text. Maybe I will find it from the army, beneath a scrappy landmine.