City of Lights, City of Magic

Vajaa kaksi viikkoa sitten palasin pakkasen keskelle. Nyt huomenna palaan kaupunkiin, josta monet kauniit muistoni ovat lähteneet. Valon kaupunkiin, joka koleudesta ja kylmyydestä huolimatta jaksoi viihdyttää mukavassa seurassa. Taian kaupunkiin, josta maallistunutkin tallaaja löysi oman Disneyn satumaansa mursuviiksisen Robert Smithin tapaan. Ei, en suuntaa takaisin Tokioon. Mieleni tekisi, mutta lähden Mikkeliin. Kaupunkiin, joka täysin luvallisesti varasti 21 kuukautta elämästäni.

En tiedä kulkeeko matka niille glorian kukkoluille, joille luulin matkaavani 23 heinäkuuta. En tiedä kulkeutuuko se turvallisille uomille, mutta toivon tapaavani kavereitani. Ihmisiä, joiden kanssa olemme ne muutamat hetket viettäneet. Ja ehkei myöskään vähäisimpänä, lähden nähdäkseni vielä kertaalleen sen punaruskean pörröpään, joka luppakorviaan heiluttaen tulee märällä pusulla iloisesti tervehtimään.