Löytö

Seesteisenä lauantai iltana voi sattua mitä erikoisimpia asioita. Kuten esimekiksi teet kuten Ali, ja alat ihmetellä, miksi huoneen ja keittiön välinen seinä on metrin paksu ja ontto. Tämä perinteisesti keskiajan ritarilinnoista tuttu salakäytäväteoria otettiin uudelleen pohdintaan illanmittaan. Hienoisen mittailun sekä pohtimisen jälkeen siirsimme kirjahyllyn. Yllätys yllätys, ovihan se siinä.

Koska paikalliset käyttävät pienissäkin remontointi- sekä korjailuaskareissa ammattiapua, oli kyseisen oven piilottanut henkilö nähtävästi kuvitellut oven pysyvän kiinni antamalla ammattilaisen ruuvata kahvat ovesta pois. Koska näppärän tee-se-itse-halpamatkaajan tiedonjano tunnetusti on varsin suuri, ei kahvaton ovi kauaa jullikoita pidätellyt. Hienoisen saksilla sekä ruuvimeisselillä säätämisen jälkeen ovi aukesi. Noin metrin kapea ja kolmisen metriä pitkä koppi ei ollut varsinainen stairway to heaven, pikemminkin portaat alakertaan. Epäilyttävää.

Tähän astisten mörköryhmätutkimusten perusteella olemme kartoittaneet alakerrassa asuvan vanhan ukkelin olevan mitä todennäköisimmin vuokraemäntämme tai tämän miehen isä. Poikkeuksellisen tarkkojen tiedustelutietojen ansiosta olemme myös varsin tietoisia, että alakerran asunto on varsinainen paskaläjä. Emme siis epäile enää yhtään, mistä eräs lyhyen elämän päähänsä tullut torakka oli ‘puhtaaseen’ keittiööni eksynyt. Epäilyksemme nousi asteelle ‘suuri’. 1+1=69, eli selkokielellä: ulkomaalainen, viriili sekä hyväkroppainen nuori vuokralainen + salakäytävä + vanha ukko = pervoa. Pikimmiten telkesimme oven takaisin paikoilleen. Loppuhelpotuksena voin kertoa huolestuneille lukijoille, ettei Alin nyttemmin kuitenkaan tarvitse pelätä yllättävää penetraatiota salakäytävästä toiseen käytävään. Ovessa oli kuin olikin salpa, jolla alakerran asukkaan voi pitää oven turvallisemmalla puolella. Elämä siis kiertää edelleen vanhoilla urillaan. Mörköryhmän tutkimukset jatkuvat.